lauantai 9. marraskuuta 2013

I'm on the pursuit of happiness

  En oo hetkeen oikein kunnolla postaillu mitää. Ei mulla oo kuviakaa, mitä teille jakaa. Mutta aattelin ny, että voi kai sitä silti vähä kuulumisia kertoilla. Viime viikolla siis oli Halloween ja käytiin kiertämäs ovelta ovelle kerjäten karkkia. Perjantaina oli halloweenbileet, mutta ei mulla ny erityisen hauskaa ollu. Mitää supererikoista en sitte tainnu viikonloppuna tehäkkää, ja  viikkoki meni ihan normaalisti. Tuntuu vaan jotenki, että koulun jälkeen on nykyään kauheesti aikaa tehä ei-mitää, ku tuo lentopallo loppu. Talviurheilulajeja tytöille on koripallo, keilaus, tanssi ja paini, juu ei kiitos. Joten tullaan ny sitte koulun jälkeen joka päivä koneelle dataamaan läskinsulattamisen sijaan. 
  Eilen oli joittenki koulun klubien järjestämä American Pie Night, johon kaikki vaihtaritki kutsuttiin. Siellä sitte syötiin erilaisia piirakoita ja katottiin Charlie Brownia ja kerrottiin, mistä ollaan kiitollisia (Thanksgiving lähestyy...) Tänään meen varmaan yksiin synttäribileisiin ja loppuviikonlopulle ei vielä taida olla muita suunnitelmia. Meillä on taas kolmipäiväinen viikonloppu, ku maanantaina on veteraanienpäivä. Sitte tiistaina ja keskiviikkona normaalisti kouluun ja torstaina tosiaan lähetään tän piirin Rotary-vaihtarit sinne Kaliforniaan! Hihii, I'm so excited!



  Tein tälläsen oikein havainnollistavan sekavan kuvan, että kuinka mun mielialat on vaihdellu. Jos joku nyt selvää saa, niin toi punanen pystyviiva on lähtöpäivä, ja mustat pystyviivat viikkoja sen jälkeen (tai ennen). Vihreen hymiön kohdalla jos mennään, ollaan superiloisia, keltasen kohdalla neutraaleja, punasen taas jo aika masentuneita, ja jos sen alle mennään, vihataan jo koko vaihtoonlähtöpäätöstä niin paljo, että toivotaan vaan, että ei oltais ikinä tänne tultukaa. Aika positiivisella mielellä täälä oon siis ollu, enkä oikeesti kertaakaa oo itkeny mitää koti-ikävää tai mitää. 
  Ennen lähtöä olin monta viikkoa ihan innoissani, mut sitte pari päivää ennen lähtöpäivää oli vähä semmonen "onkohan tää ny oikeesti hyvä idea..?" -olo. New Yorkissakaa ei erityisen hyvin menny, en tiä, luulis, että se on jokasen unelmakaupunki, ei siellä voi olla masentunu. Mutta kaikki oli ihan uutta ja outoa ja ruoka oli pahaa ja suihkut ja vessat ja lukot ja ovenkahvat ja valonkatkasimet ja kaikki toimi tyhmästi ja emmätiä. Sit ku pääsin Port Orchardiin, niin rupes meneen paremmin, tajus, että täälä on oikeesti ihmisiä, jotka välittää, ja jotka haluaa tehdä tästä vuodesta mulle parhaan mahdollisen.
  Tommosta tasasta ylämäkeä mentiin sitte jonki aikaa, tuo huippu tuola viiden viikon kohdalla oli se viikonloppu, ku meillä oli lentopallon team bonding ja sitte tavattiin ekaa kertaa tällä vaihtariporukalla. Sen jälkeen koulus tuntuki hetken siltä, että en tuu ikinä löytään kavereita, eikä kukaa halua tutustua muhun, mutta sit se taas rupes tuntuun paremmalta. 
  Jossain välis se oli jo niin normaalia arkea, että aina ku näki kavereiden WhatsApp-viestejä ja naamakirja-julkaisuja, toivo, että olis niitten kans pitämäs hauskaa, mutta ei siinäkää menty vielä negatiivisen puolelle. Oli vaan sillee "no, täs sitä ny ollaan. Vielä kaheksan kuukautta jäljellä." Mutta nyt oon ollu pari viikkoa tosi ilonen siitä, että oon täälä. On ruvennu miettiin, kuinka aika kuluu nopeesti, ku yli neljäsosa vaihdosta on jo ohi, ja oon jo oikeesti jo surullinen, että mun pitää jättää tää kaikki kesällä! Ei sais vielä murehtia, siihen on vielä aikaa...

  Mutta kuten tuola aiemmin kerroin, eilen kirjoteltiin niitä lappuja ja kerrottiin, mistä ollaan kiitollisia. Mun lapuissa luki suurinpiirtein nämä asiat: "Oon kiitollinen mun superkivasta ja -välittävästä host perheestä (perheistä), Rotary-ihmisistä, ja kaikista uusista kavereista, jotka auttaa tekemään mun unelmasta totta", sekä: "Oon kiitollinen mun perheelle sielä Suomessa, joka tuki mua mun päätöksen kanssa, ja kaikille kavereille, jotka on siellä mua varte, ei väliä mitä tapahtuu". Hahahaha ei nyt oikein kuulostanu fiksuilta suomennettuna, mutta toivottavasti tajusitte pointin. 

  Noniin, ehkä toi ny taas riittää tälle päivälle. Klikatkaa "read", laittakaa kommenttia, liittykää lukijoiksi, ja muistakaa laittaa kysymyksiä kysymyspostaukseen! Palaillaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti