torstai 30. tammikuuta 2014

instakollaasi 02

  Mä en ollu poikkeus, mulle kävi just samalla lailla ku kaikille muillekki bloginpitäjille ku ne hommaa älypuhelimen ja Instagram-sovelluksen. En oo ottanu kameralla yhtäkää kuvaa pariin viikkoon, puhelimella vaan. Mutta toisaalta, jos ei olis puhelinta, niin en olis varmaan ottanu mitää kuvaa, ku ei oo pahemmin ollu kuvattavaa. Silti onnistun olemaan yliaktiivinen Insta-päivittäjä, ihmiset on varmaan ny jo ihan kyllästyneitä muhun. 


1. #takingoverspaceneedle Martan kanssa Seattlessa // 2. Seahawks-vaatteet päällä siskojen kans // 3. Kävin jalkapalloharkoissa... // 4. #selfiesunday


1. Hei kai teki ootte ihan addiktoituneita Flappy Birdiin? // 2. Eiliseen koripallopeliin piti laittaa camo-kuosia, joten haettiin Walmartista kangasta ja tehtiin hiuspannat // 3. Viimenen A-päivä täs jaksos, mun tulee ikävä A-päiviä:(

  Instagramista mut löytää tosiaan nimimerkillä jonnalk. Ja päätin nyt tulla vieläkin some-rikkaammaksi hankkimalla Ask.fm:n... Sielläkin nimimerkki on sama vanha tuttu tylsä jonnalk, saa mua viihdyttää kysymyksillä, olis oikeesti kiva, jos joku jotain kysyis. Ja ei mulla varmaan mitää muuta asiaa ollu, palailen joskus joidenki kivempien postausten parissa, heipaaaa! 

lauantai 25. tammikuuta 2014

kuulumisiavain

  Viime postaus päätty maanantai-iltapäivään, ku mun piti ruveta kattelemaan läksyjä. Todennäkösesti olin koneella, tein läksyt, söin, tein puhelimesta jonku work outin, kävin suihkus, menin yläkertaan, enkä todellakaa ollu missää vaiheessa kysymäs ketää mun Tolo-deitiksi. Mutta kymmenen minuutin päästä mulla oliki jo deitti, ja elämä jatku normaalina ja mä oon edelleen ihan hämmentyny. Mutta kai tuo ny hyvä juttu on...
  Tiistaina ei tapahtunu mitää ihmeellistä, keskiviikkona menin Bellarmineen tekemään koripallo-statseja, ja torstaina menin futis-harkkoihin. Taisin viime postaukses mainita, että saatan liittyä mun host-siskon joukkueeseen, mutta tällä kertaa kokeilin kuitenki mun kaverin Erinin joukkuetta, enkä mä ny kyllä erityisen hyvä ollu, mutta ei kai se mitää. Kyllä mä varmaan testaan sitä toistaki joukkuetta, ja saatan jatkaa pelaamista kummaski, tai vaan toises, tai en kummaskaa, dunno.
  Perjantaina oli taas koripallon vuoro, ja sieltä ku tulin frozen youghurtin kautta kotia, niin pelailin vaan vähä Flappy Birdiä ja Clash Of Clansia ja menin nukkumaan. Koko viikko siihen asti oli menny semmosilla 5 tuntia/yö unilla, joten oli vähä väsy, vaikka kuulostaahan se vähä säälittävältä, jos perjantai on se päivä, jollon menee aikasimmin nukkumaan. No mut ainaki nukuin semmoset 11h, joten tuli vähä hyvitettyä viikon vähäisiä yöunia.
  Tänään aamupäivän kiertelin ympäri keskustaa siskon kans, ku se oli pyytämäs poikaystäväänsä Toloon, ja koska täällä kaikilla (...niin no melkein kaikilla) on superihanat tavat pyytää, niin me vietiin vihjeitä kaikkiin paikkoihin ja sen piti sit aina mennä esim. Starbucksista Pancake Houseen niitten vihjeiden perusteella. Sit Erin ilmotti, että nyt lähetään ettimään Toloa varte mekko ja muut, ja niin tehtiin, ja nyt tulin kotia.
  Illalla olis vielä vuorossa naapurin 50-v-illallinen. Huomiseen kuuluu taas todennäköisesti jalkapalloa ja koripalloa ja shoppailua, mutta mun pitäis ehkä ekaa kertaa tän lukuvuoden aikana kunnolla opiskellakki. Nimittäin ens viikko on viimenen viikko tätä lukukautta, joten meillä on melkein kaikista aineista finalsit, eli isot kokeet, joissa pitäis pärjätä hyvin. Maanantaina mulla on ainaki matikka ja enkku, vaikka mulla ei oo kyllä mitää hajua, mitä ne enkus muka meinaa kysyä, mutta koe kumminki on...
  Sori että oli tämmönen ihan tylsä kuvaton epämielenkiintonen teksti, mutta piti tännekki välillä jotain päivittää, vaikkei niitä kuvia löydykkää. Nyt mä kuitenki varmaan rupeen valmistautumaan niille synttäreille, vaikka on kyllä vähä nälkäki (no koskapa ei), mutta sielä kumminki saa ruokaa. No joo ihan sama, lopetan kuitenki tän tylsän tekstin, heippa! 

maanantai 20. tammikuuta 2014

12th man

  Lauantaina aamusta host-isä heitti mut Bremertonin lautta-satamalle ja matkustin sitte lautalla yksin Seattleen. Mutta Seattlessa mua vastassa oli ihana vaihtarikaveri Marta ja kaks sen Rotary-klubin jäsentä, jotka vei meitä sitte ympäri Seattlea kaikkiin siisteihin paikkoihin, joihin ei muuten välttämättä olis ikinä tullu mentyä. Koko kaupunki Space Needlen huipusta maailmanpyörään oli täynnä Seahawksien numero 12 -lippuja. Se ei tarkota ketää pelaajaa, koska numero 12 on jäädytetty (vai käytetäänkö termiä "jäädytetty" vain jääkiekos?), vaan sitä, että fanit on 12th man, koska jalkapallojoukkuees on 11 pelaajaa. No mutta joka tapauksessa sitä numeroa 12 bongailtiin joka paikasta, kunnes mun piti puoli seittemän mais lähteä lautalla takasi päin. Mutta tosi kiva päivä oli!


  Ja viikonloppu jatkui kivana eilen. Ensi mentiin kattomaan Kayleen (eli host-siskon) jalkapallopeliä, ja niillä ei oikein oo tarpeeksi pelaajia, niin en tiä alotanko mäki ny sitte jalkapallon. Sen jälkeen oli Kelsien (eli nuoremman host-siskon) koripallopeli, ja sen jälkeen mentiin jonku isoisoäidin 96-vuotissynttäreille. Sen isoisoäidin vanhemmat oli suomalaisia, joten seki osas vähä puhua suomea. Siellä sitte myös katottiin Seahawksien ja niiden pahimpien vastustajien, eli San Fransicon 49ersien, peli, ja eka puoliaika näytti aika pahalta, mutta toisella puoliajalla mentiin johtoon, ku Lynch laitto beast moden päälle. Ku oli 40 sekuntia jäljellä 49ers meinas saada touchdownin ja voittaa koko pelin, mutta meidän Sherman nappaski sen pallon niitten nenän edestä, joten me voitettiin! Ja nyt Seahawksit pelaa siis kahden viikon päästä Super Bowlin voitosta!
  Pelin jälkeen tultiin kotia ja meille tuli kavereita yökylään. Ei me mitää erityistä tehty, chillailtiin ja höpöteltiin vaan kasvonaamiot naamas, mutta oli tosi kivaa. Ja mun viikonloppu jatkuu edelleen kivana, lähinnä siksi, että Martin Luther King Juniorin päivä, eli meillä on tää maanantai vapaa. Pitäis vissiin ruveta pikkuhiljaa kattomaan noita läksyjäkii, mutta on se ny kiva viettää aikaa tehden ei-mitään. Niin ja hei, jos ette viime postauksesta tajunnu, nii ton uuden phonen myötä mulla on myös Instagram, saa seurailla! Nyt moi!

torstai 16. tammikuuta 2014

instakollaasi 01

  Tiistai oli oikein kiva päivä. Tai no koulus oli B-päivä, enkä niin tykkää B-päivistä, mutta koulun jälkeen. mun YEO tuli hakemaan mut sen toimistolle, josta sain sitte uuden puhelimeni. Tai no ei se sitä mulle hommannu, ite piti maksaa, mutta sen vaimo sen mulle netistä tilas. Nyt mulla on siis Samsung Galaxy S4 ja sen mukana netti ja uudet sosiaalisen median muodot, kuten Instagram. Joten kaikki siis menkäähän seuraamaan mua sinne nimimerkillä jonnalk. Kuvia mulla siellä on jo huimat kolme kappaletta, mutta eiköhän niitä sinne aika ahkerasti rupee päivittymään. 


1. selfie \\ 2. pikkusisko päätti viedä mun puhelimen \\ 3. galaxi-kynnet tein

  PS. En olis uskonu, mutta jääkiekko on oikeesti saanu varteenotettavan kilpailijan "mielenkiintoisimpia lajeja seurata" -sarjassa. Ehei, en puhu amerikkalaisesta jalkapallosta, se on edelleen yhtä tylsää, vaikka Seattlen Seahawksit on enää yhden voiton päässä Super Bowlista, vaan koripallosta. Eilen koulussa sain kuulla, että mun pitäis lähteä Tessan kans Gig Harboriin tekemään statseja Junior Varsitylle, ja koska mentiin sen bussin mukana, niin meidän piti jäädä Varsitynki pelin ajaksi, ja onneksi jäätiin, koska se peli oli niin intense. (Google Kääntäjä sanoo, että intense on suomeksi voimakas, kova, kiihkeä, kiivas, syvästi tunteva ym., mutta jotenki mikää niistä ei kuulosta oikeelta..) Ekat kymmenen pistettä meni vuorotellen kummallekki, sit Gig Harbor meni vähä johtoon, mutta toisella puoliajalla me johdettiin ja ku oli neljä sekuntia pelin loppuun ja meillä kaks pistettä enemmän ku Gig Harborilla, niin ne sai pallon, ja samalla hetkellä ku summeri soi, pallo lähti käsistä ja kahden pisteen korihan siitä tuli. Sitte mentiin siis jatkoajalle ja se meni aika tasasesti, kunnes kymmenen sekuntia ennen summeria me saatiin kori. Ja meidän korista vastustaja saa pallon, ja ku oli kolme sekuntia jäljellä, ne heitti kolmen pisteen korin. Ja ne voitti. Ja niitten kotikatsomo kilju ja pomppi kaikki keskelle salia, niinku olis Olympia-voitto tullu. Mutta kyllä meidänki pienempi student section koko pelin ajan huusi ja sydän pamppaillen sitä seuras ja tänään kaikilla kurkut kipeenä. Mutta pointti oli siis se, että koripallo on hieno laji seurata. 

maanantai 13. tammikuuta 2014

vuorikollaasi

  Tajusin, että en mä oikeestaan meidän reilun viikon takaisella laskettelureissulla ottanu kuvia ku vuorista, eikä mulla ollu kameraa mukana rinteeskää, nii täs ny tulee sitte vaan muutama kuva niistä vuorista. Vietettiin siis kolme päivää tuola vuoristossa, lasketeltiin, vietettiin aikaa vanhanaikaises saksalaises kaupungis, pelattiin paljo Trivial Pursuitia ja perheen isä ei oikein tykänny, ku hävis aina mulle ja host-siskolle ja muuten vaan oleiltiin meidän mökissä. Kotiintulomatkalla pysähdyttiin vielä outlet mall:iin ja shoppailtiin muutama tunti. 



  Tänä viikonloppuna en oikein tehny mitää erikoista, perjantaina kävin kattomas Frozenin toista kertaa, lauantaina mentiin jonku serkun synttäreille, eilen oltiin ensi kattomas toisen siskon jalkapallopeliä ja sen jälkeen toisen koripallopeliä, illalla Kylee vielä ilmesty tänne ja sano että ny lähetään Jonna Targetiin shoppailemaan, ja niin me mentiin. Tänään alko tän semesterin kolmanneks viimenen kouluviikko ja sen jälkeen vaihtuu lukujärjestys, vähä  jännittää, et jos en saakkaa tunteja keidenkää kivojen ihmisten kans... Mutta nyt sisko tuli ilmottamaan, että ne alkaa kattoon elokuvaa, joten ehkä mäki lähen sinne päin, heippaaa!

tiistai 7. tammikuuta 2014

koulun klikitporukatpiirit

  Mä en yritä tässä tekstissä sortaa ketää, kaikki ihmiset on yhän arvokkaita ja hienoja persoonia. Teksti sisältää varmasti runsaasti kärjistettyä ja yleistettyä asiaa, sarkasmiltakaan ei tulla välttymään. Joten ennen ku kukaan tulee valittamaan, että oon ihan selvästi pahimman luokan koulukiusaaja, ku haukun vain kaikkia ja mikää ei oo ikinä hyvin, niin miettikää ensi, että onko se varmasti niin, että joka ikinen valkonen tyttö myöhästyy joka ikinen päivä koulusta, koska Starbuckis drive-thru-jono oli niin pitkä. Muutenki nää on vaan mun omia mielipiteitä, ja perustuu siihen, millasta elämää nään meidän koulussa. Niin ja kaikki kuvat on We♥it:istä, eli en omista tekijänoikeuksia mihinkää.



  Alotetaan sillä, että high school -elämä ei oo ihan samanlaista, ku elokuvissa. Koska elokuvissahan koulua aina hallitsee ilkeä cheerleader-joukkueen kapteeni, jolla on kaks parasta kaveria, cheerleadereitä neki, usein vähä tyhmempiä, jotka vaan roikkuu mukana, ja se kapteeni seurustelee jalkapallojoukkueen kapteenin kans. Mutta se futarihan onki salaa rakastunu siihen söpöön kiusattuun nörttityttöön, joka on myös aina haaveillu tästä pojasta, ja elokuvan lopulta ne päätyy yhteen ja elävät elämänsä onnellisesti loppuun asti. Tai no kyllä ne ny ainaki viikon seurustelee.
  Mä en edes tiedä kuka on cheer-kapteeni meidän koulus, jos sellasta ees on. Football-kapteeneita on kolme, mutta ei niistäkää ku yks oo erityisen hyvännäkönen. Ja no okei, se kyllä seurustelee cheerleaderin kans. Mutta ei ne cheerleaderit tai jalkapallopojat oo mitenkää ilkeitä. Ainaki mulle kaikki, joille oon puhunu ja joiden kaveri oon, on tosi mukavia. Mutta se ehkä johtuu siitä, että oon ulkomaalainen, koska se näyttää olevan tosi cool juttu. Usein ne jalkapalloilijat ja cheerleaderit toki kuuluu niihin suosituimpiin, mutta on sielä paaljo vähemmänki suosittuja.



  Voisin sanoa, että koulun suosituimpia on rikkaat valkoset, jotka pukeutuu hienoihin merkkivaatteisiin, ja myöhästyy koulusta, koska niitten piti ennen koulun alkua hakea uudella autollaan ruuhkaisesta Starbuckis drive-thrusta joku kahvi. Nää ihmiset ei ryyppää, ei polta, ei kiusaa toisia, saa (ainaki tytöt) hyviä numeroita koulussa ja haaveilee jostain eliittiyliopistosta. Toki näitten valkosten sekaan sit mahtuu aina muutama tummaihosempi, ainaki meidän koulus on paljo kaikkia islandereita, eli ihmisiä, jotka jostain tuolta Tyynenmeren saarilta on löytäny tiensä tälle mantereelle. 
  Siinä mielessähän toi on aika jännä, koska Suomessa suosituimpina pidetään usein niitä koulun failaavia yolo swageja, jotka viikot juo ES:ää ja ajelee mopoilla ympäri kaupunkia, ja viikonloppuisin bilettää kunnolla ja pitää hauskaa. Ja ku 18 täytetään, vaihdetaan mopot tuunattuihin Bemareihin ja Mersuihin, joissa on niin kovat popit, ettei kukaa kuuden kilometrin säteellä pysty nukkumaan. Ja se ES muuttuu kaljaksi arki-iltoinaki. 



  Tummempi-ihosilla on oma ghetto-porukkansa. Niillä ei oo iPhoneja, niinku rikkailla valkosilla (kaikilla muuten semmoset isot muovikuoret, ja silti onnistuttu saamaan ainaki kerran näyttö halki), vaan jotku vanhat Samsungit tai LG:t tai muut. Ne ei myöskää pukeudu niin siististi, mutta tytöillä on aina superpitkät hiukset ja pojillaki korvakorut. Ja ne syö aina purkkaa. Tää ghetto-porukkaki on sekarotunen, sielä tummien seuras on muutama jonku kuuluisan räppärin esikuvakseen ottanu valkoihoinen Beats by Dr. Dre -kuulokkeet pääs.
  Sitte on valkosten keskiluokka. Niitä, jotka on melkein niinku ne suosituimmatki lapset, mutta niissä on kuitenki jotain, mikä estää niitä lounasaikaan viemästä tarjotintaan siihen pöytään, joka on kaiken keskipiste. Neki on usein ihan semijees koulussa, ja harrastaa jotain urheilua. Tytöt vaikka jalkapalloa (siis ihan socceria tällä kertaa) ja pojat tennistä. Tytöt ajelee usein jotain pikkuautoa, esim. Hondaa, ja pojilla on lava-autot. Ja tähän samaan keskiluokkaan vois kuulua neki, joiden jokaviikkoisissa bileissä on tarjolla niin omia alkoholisekoituksia, ku weed-keksejä.   



  Ja viimesenä, muttei vähäisimpänä (kai) on se outcast. Bändinörtit, animehullut, matikkanerot, Pokemonit, Mikälie-klubin johtajat, ne, jotka haisee pahalta... Kyllä te tiedätte, että joistain ihmisistä vaan näkee heti, että nää ei nyt kuulu niihin, joille on tanssiaisis varattu keskilattia. Ne on usein vähä vähemmän varakkaita, minkä näkee esim. niitten vaatteista, vaikka onhan se kauheeta ajatella, että raha määrittelee ihmisten arvojärjestyksen. Ja sitte ne vaan tykkää asioista, jotka on vähä normaalia erikoisempia, ei kai se niitten vika oo.
  Musta tuntuu, että meidän koulus on aika paljo noita weirdoja. Osalla niistä on jotain sairauksia, mutta usein ne on ihan normaaleja. Ja ne tietää itekki, että ne ei kuulu niihin suosituimpiin. Niitten kuulee esim. sanovan "all those cool kids", ku ne puhuu niistä ihmisistä, joiden kans mä tapaan viettää aikaa, eli ne tiedostaa olevansa sen porukan ulkopuolella, mutta ei se niitä haittaa. Eikä niitä oikeesti koskaa kiusata, ehkä joskus saatetaan naureskella, ku ne pukeutuu tekopartaan, tai päästä varpaisiin Hello Kittyyn, mutta ei mitää vakavaa.



  Koulun tapahtumat ja klubit ja joukkueet, ja tietty ihan oppitunnit, on niitä, jotka yhdistää kaikkia. Seuraavan kerran meillä on koko koulua koskeva juttu perjantaina, ku on Winter Assembly, ja helmikuussa onki seuraavien tanssiaisten, eli Tolon vuoro. Ja tällä kertaa on tyttöjen vuoro kysyä poikia. Kuulemma voisin kysyä melkein ketä tahansa koulusta, ja ne suostuis, mutta harmi, että oon tällänen aloitekyvytön idiootti, joka tulee todennäköisesti viettämään elämänsä yksin neljänkymmenen kissan seurana, ja sitte viidenkympin paremmalla puolella rupee vihdoin tajuamaan, että olis sitä joskus voinu nuorempana suunsa avata...

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

New Year's

  Anteeksi, ettei muutamaan päivään oo tullu tekstiä, mutta me käytiin vuorilla mökkeilemässä, joten ei ollu nettiyhteyttä saatavilla. Kirjotan siitäki joskus täs pian ku on aikaa, ja toivepostaus eri "porukoista" (suositut cheerleaderit, teatterinörtit jne.) on kans toivottavasti pian tulossa,  mutta nyt mä laitan teille tulemaan kuvia mun uudestavuodesta! Muutin tähän mun uuteen perheeseen joulukuun lopulla, ja meillä on superiso talo järven rannalla (munki huoneeseen kuuluu periaattees neljä eri huonetta), joten tää on just hyvä paikka kaikille juhlinnoille. Teemana oli Hawaii, mutta se kyllä näky lähinnä ruuassa ja koristeluissa. Aikuset kutsu omat kaverinsa, minä ja mun ikänen Kaylee kutsuttiin meidän kaverit, ja pikkusisko Kelsie omansa. Illan aikana syötiin hyvin, pelattiin pelejä, ammuttiin raketteja, laitettiin kiinalaisia lyhtyjä (?) matkaan, käytiin pulahtamas tuos järves, ja lopulta lähetettiin pojat kotia ja mentiin tyttöporukalla nukkumaan joskus kuuden mais. Mulla oli tosi kiva ilta, ja täytyy kyllä sanoa, että nää ihmiset on tosi ihania!



  Nyt pitäs vissiin ruveta kattoon jo vähä läksyjä, koska mulla on huomenna koulua! Viettäkää te sielä Suomes vaan loppiaista ja nukkukaa vielä yks aamu myöhälle, mä raahaudun kaheksaksi kouluun. Joten moikka vaan kaikille, hyvää tätä vuotta!

  PS. Käytiin tänään kattoos siskon koripallopelejä Pohjoismaalaistaustaises kaupungis, ja sielä oli yks kauppa, mistä sai (ylihinnoiteltua) suomalaistaki karkkia! Ruisleipää ei ollu, mutta limppu me ostettiin, ja noitten mielestä se maistu ihan lakritsilta, eli eivät tykänny, weirdoja...


  PPS. JEEE HYVÄ PIKKULEIJONAT! Isommat saa ottaa teistä sit mallia Olympialaisissa, torilla tavataan ku tuun takas Suomeen.